Levitunturin jääkausipolkujutussa mainostin, että ylemmäksi tunturiin voi hyvin kavuta vaikka näkyvyys on huono. Tälle retkipäivälle sää oli yhtä sumuinen, ja tunturi kyllä kovasti houkutteli. Päätin kuitenkin pysytellä alempana ja säästää tunturimaisemat selkeämpään säähän. Eli suuntasin Pyhäjoen luontopolulle Ylläs-Pallastunturin kansallispuistoon. Annoin itselleni mahdollisuuden muuttaa mieltäni vielä parkkipaikalla ja parkkeerasin tarkoituksella Lommoltunturin parkkipaikalle, josta pääsee myös Mustakeron autiotuvalle. Hetken pyörin ympyrää ja kamppailin itseni kanssa, mutta suuntasin pikitien yli luontopolulle. Sään lisäksi toinen syy oli siinä, että olin yksin liikenteessä ja vapaa tekemään reittipäätökset: vakiretkikumppanini ei yleensä innostu lyhyistä luontopoluista, joten nyt oli hyvä hetki testata reitti. Retkelle kertyi matkaa 8,4 kilometriä, johon kului hieman vajaat 3 tuntia.

Yhdyspolku

Jos haluaa kulkea pelkästään 3,5 kilometrin pituisen luontopolun, niin kannattaa ajaa pidemmällä Pallasjärven suuntaan. Reitti alkaa virallisesti sieltä. Minun reittivalinnalla tulee 4 kilometriä ylimääräistä. Yhdyspolku on melko helppokuluista polkua, välillä pääsee lyhyeksi toviksi pitkospuille. Matkan edetessä kohina lähestyy, ja vasemmalla puolella näkyy jylhää rotkomaista maisemaa. Päätin jo tässä vaiheessa, että pidän niissä maisemissa kahvitauon paluumatkalla.

IMG_20200930_110028%20%282%29.jpg

Risteyskohta, johon oli noin kaksi kilometriä parkkipaikalta

Näköalapaikka

Varsinainen luontopolku tulee vastaan näköalapaikalla, jossa Pyhäjoki laskee kohisten rotkoon. Virallinen kulkusuunta on vastapäivään, eli tämä kohta on mukautetulla reitilläni viimeinen piste ennen yhdyspolulle palaamista. En kuitenkaan malttanut odottaa niin pitkään, vaan laskeuduin kiviportaat ja menin hetkeksi sillalle ihailemaan maisemaa. Siitä jatkoin virallisen kulkusuunnan mukaisesti. Oppaan mukaan luontopolku kulkee rehevän lehtomaisessa kuusikossa, mikä pitääkin paikkansa. Reitillä on myös opastauluja, joissa on kerrottu tarkemmin kansallispuiston tutkimustoiminnasta.

IMG_20200930_110618.jpg

Näköalapaikalla

Pitkospuiden kautta niitylle

Reitti kulkee osittain todellä lähellä 957-tietä, joten autojen ääniä ei aina pääse pakoon. Kuvauksellisen pitkospuukohdan lähestyessä mietin pitkään outoa surinaa, kunnes lopulta tajusin sen tulevan droonista. En lämpene niille vempaimille.

IMG_20200930_112647%20%282%29.jpg

Onneksi droonin surina ei kuulu kuvassa

Suon jälkeen tullaankin pian aivan tien vieressä olevalla Pakasmaan niitylle, jota olen katsellut lukemattomia kertoja auton ikkunasta. Niitty on nätti, mutta jotenkin se ei ole sopinut mielikuvaani maisemasta, johon alueella törmää. Yllätyksellinen ja hieno.

IMG_20200930_113143%20%282%29.jpg

Niityn reunalla

Reitin alkupiste

Niityltä reitti etenee kohti reitin virallista alkupistettä. Pallasjärveen laskeva Pyhäjoki ylitetään kulkemalla hetki ajotietä parkkipaikalle. Juuri ennen sitä kannattaa ihailla tien toisella puolella olevaa taideteosta "Maan kansi". Reitin alkupää on todella helppokulkuista sorapolkua, jossa muistutan itselleni, että tämän piti olla leppoinen kävelyä eikä kevyttä hölkkää. Välillä kuljetaan aivan Pyhäjoen rannalla ja sitten taas hieman syvemmällä metsässä, ennen kuin ollaankin tutulla näköalapaikalla.

IMG_20200930_120257%20%282%29.jpg

Pyhäjoki

Summa summarum

Jos haluaa lyhyen ja helppokulkuisen luontopolun, niin tämä on oiva valinta. Selkeämmällä säällä voisi myös ihailla tuntureita, mutta nyt ne olivat usvan peitossa. Paras eväspaikka on näköalapaikalla noin reitin puolivälissä (kallioita ja pari penkkiäkin), mutta minähän pidin oman kahvitaukoni yhdyspolun varrella.