Tällä viikolla vuorossa oli juhlahumun myötä irtautuminen arjesta. Matka vei Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevaan Clarion-hotelliin. Kieltämättä olo oli kuin ulkomailla minilomalla, kun siemaili kauniissa auringonpaisteessa koktailia 16. kerroksessa kaupungin kattojen yllä. Olimme liikkeellä hyvissä ajoin, mutta väentungoksesta päätellen niin olivat monet muutkin. Baaritiskin takana oli onneksi sen verran porukkaa, että suuria jonoja ei päässyt syntymään. Drinkkibaariin pääsee myös ilman majoittumista, joten siellä kannattaa piipahtaa.

Kuva1.jpg

Terveelliset drinkit

Jos mä jostain tykkään, niin drinkkien tekemisen katselemisesta. Ja juomisesta. Seuralainen osoittautui kokeneeksi tilaajaksi, koska tilasi listan ulkopuolelta. Hämmennyin. Itse en omaa niin kovaa kokemusta tai mielikuvitusta, joten luin drinkkilistaa kuin piru raamattua ja valitsin Wizard of Kiasman. Ihanan raikas ja kuohuviininen, päällä selleriä. Ja niinhän siinä lopulta kävi, että lasin pohjat näkyivät, joten tieni vei jälleen tiskille. Tällä kertaa vuorossa olivat raikkaan makeahko Design Your Fun ja verisen näköinen Meatpacking District, joka jäi juomavertailussa sijalle neljä. Koska jokaisessa drinkissä oli jotain kasvista tai hedelmää, niin päättelin niiden olevan suorastaan terveysjuomia. Eikös?

Kuva2.jpgKuva3.jpg

GT & Wizard of Kiasma / Design Your Fun & Meatpacking

Hyvä hampurilainen voipullalla

Ajansäästämiseksi suuntasimme alkudrinkkien jälkeen alakertaan ruokailemaan. Ja kiirehän meillä oli kattoterassin ulkoaltaaseen ja saunaan. Kokemukseni hotellien ravintoiloista ovat vaihtelevia, mutta tämä osoittautui ihan hyväksi. Alkupalana jaoimme kalatacon. Tosin en etukäteen tajunnut sen olevan taco (listalla lukenut ”taco” ei minulle avautunut, vaan odotin jotain piirasta…). Tämä muoto sitten hieman hankaloitti jakamista. Clarionissa oli hampurilaisviikot, joten pääruokana otin hippiburgerin sienellä. Oli muuten hyvä sisus; mitä mausteita siinä ikinä olikaan. Olimme myös hieman yllättyneitä hampurilaisen koosta, sillä se ei ollut mitenkään hirmuisen iso. Eli ihan mainiosti pystyi ottamaan alkupalan ja jälkkärinkin. Monesti pääruoka on sen verran tuhti, että en kuvittelekaan ottavani mitään ylimääräistä. Mutta se hampurilaisen sämpylä! Se päällinen oli valehtelematta kuin kova voipulla. Varmaankin kuuminta hottia ravintolamestarin silmissä, mutta kaavoihin kangistuneelle rouvalle melko outo. Ei päässyt suosikkilistalleni. Jälkkärinä oli lakritsipannacotta, jossa oli stydiä tyrnihilloa. Se oli ihan OK, vaikkakin perinteinen on miellyttävämmän makuinen.

Suomea, kiitos

Jos jotain voin kritisoida, niin henkilökunnan kielitaitoa. Alussa mainostin tunnelman olevan kuin ulkomailla, ja ravintolassa siltä tuntuikin. Tarjoilijamme puhui sitkeästi englantia, vaikka itse yritin suomea tunkea sekaan. Aamupalalla toistui sama juttu huonenumeroa vahtivan tarjoilijan sekä blokkareiden kanssa. Toki puhun kielillä, mutta Suomessa keskustelisin ruoan ainesosista mieluiten suomeksi. Tuli mieleen, että jollekin tuo olisi saattanut olla ikävä kielimuuri.

Kuva9.jpg

Ihana ulkouima-allas

Ylimmässä kerroksessa oli ulkouima-allas, josta osa tunki rakennuksen ulkopuolelle. Sitä oli hauska katsella myös huoneestamme. En varsinaisesti pelännyt, mutta ajoittain oli hieman epämukava olo, kun lilluu vedessä ja pohjan läpi näkee 16 kerrosta alemmaksi maahan. Seuralainen muistutti, että ihan samalla tavallahan sitä ollaan ilmassa myös parvekkeella, mutta koska parvekkeella harvoin on lasilattiaa, sitä ei tule sillä tavalla ajatelleeksi. Sitten pohdin, että jos altaan pohja pettäisi, niin vesimassa syöksyisi sellaisella voimalla maahan, että olisi aivan sama olenko kauimmaisessa reunassa vai en: alas mennään kuitenkin.

Kuva4.jpg

Etukäteen olimme suunnitelleet lojuvamme terassituoleilla, mutta ilma oli sen verran viileä, että se jäi väliin. Mutta altaassa polskimme todella pitkään. Ei ollut ruuhkaa. Myös sauna oli todella hieno. Tulimme siihen toiveikkaaseen päätelmään, että suihkutilan ikkuna oli tummennettu, joten viereisten talojen ihmiset eivät nähneet meitä. Tajutaankohan lähitaloissa, että hotellista kyllä näkee mainiosti heidän asuntoihinsa? Polskimme ja saunoimme lopulta melkein sulkemisaikaan asti. Tämä saattoi olla vallan mainio aika vierailla hotellissa, koska vielä ei ole muita turisteja riesaksi asti.

Kuva6.jpg

Kivoja yksityiskohtia

Päällimmäisenä hotellista jäi mieleen näköalat niin ylä- kuin alakerroksista. Varsinkin satamanosturit, jotka ovat aina kiehtoneet ja joiden kuvittelen yön pimeinä hetkinä heräävän elämään omaa elämäänsä. Jotenkin ne näyttävät sellaisilta. Ja mieleen jäivät myös hotellin mielenkiintoiset yksityiskohdat. Harmillisesti arki iski aamupalan jälkeen, kun olisi aika suunnata taas töiden pariin. Joskus pieni irtiotto ja poistuminen tutuista arkiurista tekee hyvää. Suosittelen.

Kuva5.jpgKuva8.jpg

Kuva11.jpg